Palvelut
Huolehdimme erilaisista perhe- ja perintöoikeuden alaan liittyvistä tarpeistasi ja laadimme niihin liittyvät asiakirjat.
Alla on kerrottu lyhyesti yleisimmistä eri elämäntilanteissa tarvittavista asiakirjoista.
Avioehtosopimus luo avioliittoon juridista turvaa yllättävien elämäntilanteiden varalta.
Edunvalvontavaltuutus on joustava tapa varmistaa, että asiasi tulevat hoidettua sinulle luotetun henkilön toimesta, jos et itse siihen jostain syystä kykene.
Osituksessa aviopuolisoiden varat ja velat jaetaan avioliiton päätyttyä. Avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.
Kaupassa on tärkeä varmistaa, että myyjä todella omistaa kaupan kohteen ja huolehtia, että kauppakirjassa mainitaan kaikki kaupan oleelliset ehdot.
Hyvin laaditulla perukirjalla helpotetaan perinnönjakoa ja voidaan jopa estää perintöriitoja.
Perinnönjako suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen.
Yrityksille suunnatut palvelumme liittyvät yrityksen toiminnan erilaisiin muutosvaiheisiin. Toiminnan muutokset edellyttävät usein erilaisia laskelmia, kartoituksia, suunnitelmia ja hakemuksia, joiden laadinnassa avustamme laajasti.
Perheen lakiasiat
Avioehtosopimus
Avioehtosopimus luo avioliittoon juridista turvaa yllättävien elämäntilanteiden varalta.
Aviopuolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan, jaetaan varallisuus tasan puolisoiden välillä. Tästä puolittamisperiaatteesta voidaan poiketa avioehtosopimuksella.
Avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus, jolla he sopivat siitä, että joko toisella tai kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen tai osaan siitä.
Avioehtosopimus on tehtävä määrämuodossa ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Avioehtosopimus voidaan tehdä missä vaiheessa tahansa avioliiton aikana. Sopimus voidaan tehdä myös jo ennen avioliiton solmimista, mutta se rekisteröidään vasta avioliiton tultua voimaan.
Avioehtosopimuksen tarpeellisuus on erityisen tärkeä kartoittaa tilanteissa, joissa toinen puolisoista on esim. perimässä tai saamassa lahjana omaisuutta. Myös yrittäjien on tärkeää tiedostaa avioehtosopimuksen tarpeellisuus ainakin yritysomaisuuden osalta.
Edunvalvontavaltakirja
Edunvalvontavaltuutus on joustava tapa varmistaa, että asiasi tulevat hoidettua sinulle luotetun henkilön toimesta, jos et itse siihen jostain syystä kykene.
Edunvalvontavaltakirjalla voit valtuuttaa nimetyn henkilön hoitamaan asioitasi sen jälkeen, kun et enää itse kykene siihen esim. sairauden tai heikentyneen terveydentilan takia. Valtuutuksen sisältö määritellään valtakirjassa ja se käsittää yleensä edunvalvottavan taloudellisten asioiden hoitamista kuten laskujen maksamista ja tarvittaessa esim. irtaimen omaisuuden myymistä tai ostamista. Valtuutetun tehtäviin kuuluu yleensä myös huolehtiminen edunvalvottavan henkilöön liittyvistä asioista kuten terveydenhoito ja asuminen.
Valtuutettu ei saa edustaa edunvalvottavaa toimenpiteessä, jossa hän itse tai hänen läheisensä on toisena osapuolena. Tällaisia asioita ovat esim. vuokrasopimuksen tekeminen ja asunnon kauppa, joissa toisena osapuolena on valtuutettu itse. Edunvalvontavaltakirjaan onkin hyvä nimetä varavaltuutettu esteellisyystilanteita varten.
Edunvalvontavaltakirja tehdään määrämuotoisena. Valtakirjan voimaantulo edellyttää lääkärintodistusta ja Digi- ja väestötietoviraston vahvistusta.
Edunvalvontavaltakirja on erittäin suositeltava kaiken ikäisille ihmisille, sillä myös nuori voi menettää kykynsä hoitaa asioitaan esim. liikenneonnettomuuden seurauksena. Valtakirjalla voi varmistaa, kuka omia taloudellisia ja henkilö koskevia asioita tällaisessa tilanteessa hoitaa.
Ositus
Osituksessa aviopuolisoiden varat ja velat jaetaan avioliiton päätyttyä. Avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.
Avioliitto tuottaa avio-oikeuden toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus on voitu kuitenkin poistaa avioehtosopimuksella, lahjakirjassa tai testamentissa. Siltä osin, kuin avio-oikeus on poistettu omaisuudesta, tehdään osituksen sijaan omaisuuden erottelu.
Osituksessa tehdään laskennallinen jako sekä reaalinen jako. Laskennallisessa jaossa puolisoiden varojen säästö lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Enemmän omistava puoliso luovuttaa omaisuuttaan tasinkona vähemmän omistavalle.
Avioero-osituksesta poiketen tätä tasajakoa ei tarvitse noudattaa, mikäli ositus tehdään ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen ja leski on puolisoista varakkaampi. Leskellä on tällöin oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille.
Reaalisessa jaossa puolestaan määritellään, mitä konkreettista omaisuutta kumpikin osapuoli saa omaan laskennalliseen osuuteensa.
Ositus kannattaa tehdä mahdollisimman pian avioliiton päättymisen jälkeen ja erityisesti avioerotilanteissa, ettei tekemätön ositus aiheuta ongelmia esim. toisen puolison kuollessa, uutta omaisuutta hankittaessa tai uuden puolison tullessa kuvioihin. Mitä kauemmin omaisuus on osittamatta, sitä hankalampi on myöhemmin selvittää, mikä omaisuus kuuluu jaon piiriin. Myös erilaiset oikeustoimet, kuten kiinteistön kauppa, hankaloituvat ilman ositusta.
Kauppakirja
Kaupassa on tärkeä varmistaa, että myyjä todella omistaa kaupan kohteen ja huolehtia, että kauppakirjassa mainitaan kaikki kaupan oleelliset ehdot.
Kiinteistön kaupassa kaupan kohteena voi olla kokonainen kiinteistö, kiinteistön määräosa tai määräala. Mikäli rakennukset eivät kuulu maapohjan omistajalle, ne eivät kuulu kiinteistön kauppaan. Kauppakirjaan voi tarvittaessa ottaa purkavia tai lykkääviä ehtoja.
Kauppakirja täytyy tehdä määrämuodossa ja kauppakirjan vahvistaa kaupanvahvistaja. Kiinteistönkaupassa varainsiirtovero on 4%. Kaupan jälkeen ostajan on rekisteröitävä omistusoikeutensa hakemalla lainhuutoa Maanmittauslaitokselta.
Kaupan kohteena voi olla myös maan vuokraoikeus ja vuokramaalla sijaitsevat rakennukset. Maapohjan omistaa tällöin vuokranantaja. Kaupassa vuokralainen siirtää vuokraoikeuden sekä rakennukset ostajalle. Tähän kauppaan ei tarvita kaupanvahvistajaa, mutta varainsiirtovero 4% on maksettava.
Asunto-osakkeen kaupassa kaupan kohteena on taloyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa. Varainsiirtovero asunto-osakkeen kaupassa on 2%. Omistusoikeuden vaihtuminen rekisteröidään taloyhtiön isännöitsijälle.
Irtaimen omaisuuden kaupasta kannatta selvyyden vuoksi laatia myös kirjallinen kauppakirja. Kauppakirjalla ostaja voi mm. todistaa, että hän on saanut omistusoikeuden omaisuuteen.
Lahjakirja
Lahjoituksessa omaisuus siirtyy toiselle ilman korvausta.
Lahjoituksesta on maksettava lahjaveroa, mikäli samalta lahjanantajalta viimeisen kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen arvo on yhteensä vähintään 5.000 euroa.
Lahjanantaja voi määrätä lahjakirjassa, että lahjansaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjoitettuun omaisuuteen. Mikäli lahja annetaan rintaperilliselle, lahjakirjaan on syytä merkitä, onko lahja saajalleen ennakkoperintöä vai ei.
Lahjanantaja voi pidättää kiinteistön tai asunto-osakkeen kaupassa itselleen elinikäisen hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen. Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää lahjaveron määrää. Kiinteistön lahjaa koskevat samat muotomääräykset kuin kiinteistön kauppaa.
Perintöasiat
Testamentti
Testamentilla määräät, kenelle omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen.
Ilman testamenttia perintö jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Testamentilla voit poiketa tästä perimysjärjestyksestä haluamallasi tavalla. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta.
Yleistestamentilla voit määrätä koko omaisuutesi tai tietyn osuuden siitä meneväksi yhdelle tai useammalle saajalle. Erityistestamentilla voit määrätä tietystä nimetystä omaisuudesta, kuten asunto-osakkeesta.
Testamentti voi olla laadultaan omistusoikeus- tai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla annetaan testamentinsaajalle täysi määräämisvalta omaisuuteen eli saaja voi elinaikanaan esim. myydä, lahjoittaa tai testamentata omaisuuden eteenpäin haluamallaan tavalla. Hallintaoikeustestamentilla testamentinsaaja saa ainoastaan käyttöoikeuden omaisuuteen sekä sen tuottoon, mutta omistusoikeus siirtyy toiselle taholle. Perintöveron maksaa tällöin omistusoikeuden saaja, mutta veron määrää pienentää hallintaoikeuden saajan käyttöoikeus omaisuuteen. Testamentilla voidaan siten säädellä perintöveron määrää esim. siirtämällä omistusoikeus yhden sukupolven yli suoraan seuraavalle.
Puolisot tekevät usein keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa he määräävät, että toisen puolison kuoltua omaisuus siirtyy ensin leskelle (ns. ensisaaja) ja hänenkin kuoltuaan lapsille (ns. toissijaissaaja). Toissijaissaajan nimeäminen testamentissa tarkoittaa sitä, että omaisuuden ensisaaja saa määrätä omaisuudesta täysin muilta osin, mutta hän ei saa lahjoittaa omaisuutta eikä tehdä siitä testamenttia. Toissijaissaajan nimeämisellä voidaan näin varmistaa mm. omaisuuden pysyminen tietyn sukuhaaran sisällä.
Testamentin tekeminen on ajankohtaista kaiken ikäisille riippumatta omaisuuden määrästä tai perillispiiristä. Testamentilla voidaan nimittäin määrätä muistakin asioista kuin vain omaisuuden siirtymisestä. Testamentissa voidaan esim. määrätä, että testamentin saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen. Lisäksi testamentissa voidaan määrätä siitä, miten mahdollinen lakiosa maksetaan. Testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöveron määrään esim. hajauttamalla omaisuus useammalle saajalle tai siirtämällä omistusoikeuden sijasta hallintaoikeus.
Testamentti voidaan tehdä ja se voidaan peruuttaa milloin tahansa ennen kuolemaa. Testamenttia voidaan myös muuttaa ja tarve muutokselle onkin tärkeää kartoittaa aika ajoin ja joka tapauksessa aina elämäntilanteen vaihtuessa.
Testamentti ja sen muutokset on tehtävä tarkasti muotomääräyksiä noudattaen. Testamentin tekijän kuoltua testamentti tulee antaa todistettavasti tiedoksi vainajan perillisille.
Perunkirjoitus
Hyvin laaditulla perukirjalla helpotetaan perinnönjakoa ja voidaan jopa estää perintöriitoja.
Perukirjan tehtävänä on toimia perintöveroilmoituksena sekö kuolinpesän osakasluettelona. Perukirja toimii myös perinnönjaon pohjana. Perunkirjoitus on toimitettava 3 kk kuluessa vainajan kuolemasta.
Perukirjassa luetellaan kuolinpesän osakkaat sekä vainajan varat ja velat. Mikäli vainajan puoliso on elossa, merkitään perukirjaan myös lesken varat ja velat. Perukirjan allekirjoittavat kaksi uskottua miestä, jotka huolehtivat varojen ja velkojen kirjaamisesta perukirjaan pesän ilmoittajan toimittamien tietojen pohjalta. Pesän ilmoittajana toimii yleensä se kuolinpesän osakas, joka tuntee pesän tilanteen parhaiten.
Perunkirjoitusta varten tulee hankkia erilaisia kuolinpesän tilannetta selvittäviä asiakirjoja:
Perunkirjoitusta varten tarvitaan monia erilaisia asiakirjoja pesän tilanteen selvittämiseksi. Tämä muistilista on laadittu helpottamaan yleisimmin tarvittavien asiakirjojen kokoamistyötä.
- Katkeamaton sukuselvitys vainajasta 15-ikävuodesta eteenpäin. Sukuselvityksen voi tilata seurakuntien aluekeskusrekisteristä, joka kokoaa tarvittavat tiedot eri seurakunnista. Tilauksen voi tehdä puhelimitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta (evl.fi/tietoa kirkosta). Mikäli henkilö on kuulunut väestörekisteriin, sukuselvityksen antaa Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi/sukuselvitys).
- Kuolinpesän osakkaiden nimet, osoitteet ja kotipaikat.
- Saldotodistus/asiakkuusilmoitus kuolinpäivältä kaikista pankeista, joissa vainajalla oli asiointia. Saldotodistukset tarvitaan sekä vainajasta että leskestä.
- Kopio mahdollisesta avioehtosopimuksesta.
- Kopio mahdollisesta testamentista.
- Tieto mahdollisesta vainajan henkivakuutuksesta ja siitä maksettavasta korvauksesta.
- Selvitys mahdollisista vainajan antamista ennakkoperinnöistä ja lahjoista, jotka on annettu 3 vuoden aikana ennen kuolemaa (kopio lahjakirjoista).
- Selvitys vainajan sekä lesken varallisuudesta. Rekisteröitävästä omaisuudesta tarvitaan rekisteröintiasiakirja esim. lainhuutotodistus kiinteistöstä, rekisteriote ajoneuvosta, isännöitsijäntodistus asunto-osakkeesta, kantolupa aseesta.
- Selvitys/käsitys omaisuuden käyvästä arvosta, esim. kiinteistöverotuspäätös rakennetusta kiinteistöstä antaa relevanttia tietoa kohteesta. Myös kaikki muu saatavilla oleva selvitys on hyvä kerätä, joka auttaa omaisuuden arvon määrittämisessä. Isommista metsäkiinteistöistä tarvitaan yleensä erillinen tila-arvio.
- Tiedot vainajan ja lesken veloista. Pankkivelat näkyvät pankkien saldo- ja asiakkuusilmoituksissa, mutta myös yksityisvelat on ilmoitettava.
- Kuittikopiot vainajan laskuista. Perukirjassa voidaan vähennyksinä huomioida esim. hautajaiskulut, perunkirjoituksen kulut sekä vainajan elinaikaan kohdistuvat laskut, jotka tulevat maksettavaksi vasta kuolinpäivän jälkeen (esim. sairaala- ja puhelinlaskut).
- Kopio aiemmin kuolleen puolison perukirjasta liitteineen.
- Kopio aiemmin kuolleen puolison kuoleman jälkeen tehdystä ositus- ja perinnönjakokirjasta.
Perinnönjako
Perinnönjako suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen.
Mikäli kuolinpesään kuuluu leski, on ennen perinnönjakoa toimitettava ositus, jossa sovitaan, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä jää vainajan perillisille. Perinnönjaossa on usein kyse lesken oikeusturvasta. Leskelle kuuluu mm. elinikäinen asumisoikeus puolisoiden yhteisessä kodissa riippumatta siitä, kuka asunnon omistaa.
Perinnönjako toteutetaan laillisen perimysjärjestyksen mukaan huomioiden mahdolliset testamentit. Perinnönjaon muotomääräykset on laissa tarkkaan säädetty.
Palvelut yrityksille
Yrityksille
Yrityksille suunnatut palvelumme liittyvät yrityksen toiminnan erilaisiin muutosvaiheisiin. Toiminnan muutokset edellyttävät usein erilaisia laskelmia, kartoituksia, suunnitelmia ja hakemuksia, joiden laadinnassa avustamme laajasti.
Yritystoimintaa aloitettaessa olemme kumppanina kaikessa yrityksen perustamiseen liittyvässä. Hoidamme perustamisasiakirjat ja viranomaisilmoitukset, laadimme liiketoimintasuunnitelman ja teemme rahoitushakemukset esim. pankkiin ja Finnveraan. Osallistumme haluttaessa myös rahoitusneuvotteluihin.
Yrityksen kasvaessa tarvitaan yleensä lisää käyttöpääomaa ja tehdään investointeja, jotka edellyttävät rahoitusta. Laadimme kasvuun liittyvät rahoitus- ja budjettilaskelmat, päivitämme liiketoimintasuunnitelman ja kartoitamme rahoitus- ja avustusvaihtoehdot yritykselle.
Yrityskaupoissa avustamme sekä ostaja- että myyjäosapuolta. Kauttamme saat apua yrityksen arvonmäärityksessä, rahoituksen suunnittelussa ja hakemisessa, verottajan ennakkopäätöksen hakemisessa sekä kauppa-asiakirjojen laadinnassa.
Toimimme yrityksen kumppanina myös vaikeuksien kohdatessa. Kartoitamme liiketoiminnan ongelmakohdat ja autamme yritystä ratkaisemaan ne. Laadimme mm. maksujärjestelyhakemuksia rahoittajille ja teemme päivityksiä yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan.